Gösta miettii mielessään tätä lauantaita. Hän on kohdannut
iltakuuteen mennessä kolme ihmistä ja koiran, joille on sanonut jotain. Kaupan
kassalle tuli sanottua hei ja kiitos. Naapurin nuorelle rouvalle
rappukäytävässä irtosi hei, tämän koiralle jaahas ja rattaissa olevalle
pikkupojalle moi. Ei se puheen määrä vaan laatu. Ehkä kohtaaminen oli koiralle
tärkeä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti