![](https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhMvhY3nQakZMCKdM03ItFbtHpdyIVwKX6iza6pIMOpvaz0hfNTYutYZG3tbacH2aR-y4v_9hX9XxXO0QASKFLQELSU0OP8Z2DqPEN1vjtXc6Z6S905NG6ePxSZdMQwQffyrURyZjEjaR8/s400/WP_20141129_12_42_53_Pro.jpg)
Marraskuun
sateisen harmaa alkuyö Turussa.
Kaksi opiskelijatyttöä tupakalla kerrostalon
ranskalaisella parvekkeella.
-
Kaivataankohan me näitä vapaita ja huolettomia opiskeluaikoja kymmenen vuoden
päästä, kun asutaan niissä jatkuvan remonttitarpeen omakotitaloissa Espoossa ja
käydään töissä Hesan keskustassa? Ja kun kiirehditään töistä hakemaan lapsia,
joita mulla on kaksi ja sulla kolme, juuri ennen päiväkodin sulkemista. Samalla
muistaen, että miehellä on taas työmatka ja mun pitää hoitaa kaikki kotihommat
ja harrastuksiin kuskaamiset nyt pari päivää yksin. Ja kun vituttaa, ettei taaskaan
ole yhtään omaa aikaa.
-
Ehkä. Ai, sun elämä on nyt huoletonta?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti