Kärpäsestä härkänen

Mietitääs vähän aikaa, mitä tuo otsikko lopulta tarkoittaa. On siis härkä ja härkänen. Samalla tavalla kuin on kärpä ja kärpänen. Jälkimmäinen kyllä avautuu osittain ja niitä taas kohta pään päällä pörrää, mutta sanan alkuosa on vähän hämärä.

 

Jotenkin ilmeisesti mutaatiomenetelmällä saadaan ehkä laboratoriossa syntymään pienemmästä oliosta isompi. Mutta mikä on härkänen? Ettei vaan olis naispuolinen härkä? Tuo noin. Senhän nyt kaikki tietää, että härkä on kuohittu sonni, mutta siis härkänen… Jos jollain avautuu, niin viestiä vaan numeroon 0011 ja mikä se loppu taas oli?

Säilyvyydestä

 

Chunky Salsa säilyy muka 1 – 2 viikkoa jääkaapissa! Ei säily. Mulla meni päivässä!

Mäkin osaan harjata lumet oikein

- Ville.

- Niin?

- Sä harjaat tosi hyvin autoa lumesta. Susta on suuri apu. Mutta muistatko mitä isi on sanonut siitä, mikä on kaikista tärkeintä lumen harjaamisessa autosta?

- Muistan. Se, että noi merkit tulee näkyviin.

- Kyllä! Juuri niin. Se on tosi tärkeetä, että sekä edestä että takaa tulee näkyviin toi pyöreä sini-valko-musta merkki, jossa on noi kolme hopeista kirjainta. Kun kasvat vähän isommaksi, iskä kertoo, mistä ne kirjaimet tulee ja sitten vähän noista väreistä. Ja siitä maasta, mistä tää auto tulee. Eli sellainen maa kuin Saksa.

Keittiö-/autotallipsykologiaa

 

Tämän sivuston varsinainen persoona – Gösta eli olisko hän sitten sivupersoona, on nyt hieman tuohtunut. Nimittäin. Eräskin tuossa esitti jälleen kerran sen amerikkalaisista leffoista tutun yleisen sloganin: älä koskaan luovuta. Meille suomalaisille itsensä ruoskijoille se näyttää kelpaavan kyllä hyvin.

Kun Göstan mielestä joskus kannattaa luovuttaa.  Elämässä on asioita, joihin voi vaikuttaa ja niitä, joihin ei voi vaikuttaa. Viisautta on erottaa nämä toisistaan. Kun taistelee ja tsemppaa niissä asioissa, joihin ei vain voi vaikuttaa, rikkoo itsensä sekä läheisensä. Joskus kannattaa ymmärtää väistyä. Lähteä pois ja luovuttaa. Jossain muualla tulee taas vastaan ihan tarpeeksi uusia haasteita tai uusia ilon aiheita. So give up and smile!

 

 

Pelosta eteenpäin

Ei vaan uskalla. Juuri kun vihdoin, pitkän odotuksen jälkeen, on niin hienoa ja hyvin. Tätä olen odottanut ja kaivannut! Tämän eteen vaivaa nähnyt. Pitääkö taas aloittaa alusta? Miksei nyt vaan voi nauttia, edes vähän aikaa? Edes vähän kauemmin.

En uskalla ottaa sitä askelta. Avata taas ovea. Aloittaa jälleen alusta. Ja vähä vähältä palata taas siihen vanhaan.

Samalla tiedän, että niin siinä käy. On vain pakko. On pakko ajaa likaisia ja kuraisia teitä. Ja kohta katsottava taas autoa, joka ei ole enää puhdas ja kiiltävä. Niin käy aina.

Hidastin

 

Hei, nyt ihan oikeesti! Nyt jätetään lyömättä ne liinat tiskiin siinä hidastimen kohdalla. Sen nimi on hidastin, ei pysäytin. Autossa on jouset ja iskunvaimentimet juuri sitä varten, että sillä voi ajaa muutenkin kuin tasaisella. Auto kestää pienet töyssyt ja iskarit nimenomaan ja oman nimen mukaan vaimentaa iskuja, haloo.

 

Älä pilaa lähimmäisen päivää tai viikonloppua pysäyttämällä autoa siihen loivaan ja 15 cm korkeaan nyppylään. Päivän voi pilata niin monella muullakin tavalla.

Apua hädänalaisille

Tule Turkuun! Meillä on runsaasti ilmaisvessoja, joista saat apua pahimmalla hädänhetkellä. WC:mme sijaitsevat aivan keskustassa, ovat siistejä ja tilavia. Lyhyen kävelymatkan päässä ovat niin keskiaikaiset nähtävyydet kuin ihastuttavat kahvilammekin, kaupoista puhumattakaan. Olemme sinua varten. Älä jää hätäsi kanssa yksin!

Ja rööki palaa

- Kaverit anto jostain syystä synttärilahjaksi röökiaskin. Poltin sen sitten samantien.

- Koko askin, kerralla? Olikohan ihan viisasta?

- Joo.

- Ei helkutti! Eiks sulle tullu paha olo, kun vedit sitten oikeen kybällä savua ittees?

- No tulihan siitä vähän savua, muttei mulle mikään paha olo tullu. Olin kuitenkin koko ajan yli metrin päässä siitä.

Nopeusnäyttö

- Nythän niitä on paljon taajamissa semmottia nopeusnäyttötauluja.

- Joo meilläkin on kotikadulla tai oli.

- Ai? Mikäs siinä sitten, ettei enää?

- Emmä tiedä. Se nyt näyttää hävinneen siitä. Siinä varmaan oli jotain, kun se aina vaan vilkku punaisena, kun siitä ajo.

Klikkaa auki, jos huonot jutut kiinnostaa

Ostin pitkästä aikaa kaupasta Maxi-Tuplan. Iltapäiväkahvillahan se oli tarkoitus mässyttää alas. Mutta tähän suunnitelmaan tuli sitten pieni muutos.

Se taisi olla toisella haukkauksella kun tunsin sellaisen hemmetin ison kiven: ”Ei helvetti, mitä tää on! Törkeetä myydä tällasta, jossa näin iso kivi vai mikä tää on! Nyt kyllä reklamaatio kehiin ja äkkiä. Toivottavasti ei vahingoittanut hammaskiillettä. Tai mitä siitä tässä iässä on vielä jäljellä…”

No eihän se mikään kivi ollut, vaan yli puolet takahampaasta. Ei ollut kiva juttu. Oli huono.

Roskaisuuden tunne

 

- Lehdessä vaan oli joku silmätutkimus. Siinä kysyttiin, että kokeeko roskaisuuden tunnetta.

 

- No koetko?

 

- Kyllä mä välillä koen aika voimakkaastikin. Voi olla pitkiä aikoja, ettei sitä ole, mutta varsinkin jokirannassa kesäisin usein koen sen tunteen.

Lähtöportilla

 

Lähtöportilla seison. Olen jonossa ensimmäisenä, vai olenko? Vaihdan jalkaa ja huokaan: ”Koska se aukeaa?” Odotettu on jo aivan liian pitkään. Muutkin lähellä kyselee samaa. Milloin?

Seisot vierelläni. Tarjoat juotavaa. Olet rauhallinen. Luotan siihen, että olet ollut tässä tilanteessa ennenkin. Tai yritän luottaa. Odottaminen on sinulle tuttua. Minulle se on tuskaista. Miksei kukaan ilmoita, milloin ovi aukeaa? Kuinka kauan tässä pitää seistä? Onko täällä edes istumapaikkaa missään? Voiko sinne mennä, miten käy jonopaikan?

 

Hymyilet. Tai tulkitsen sen hymyksi. Ehkä tiedät jotain mitä minä en tiedä. Vittu mua ärsyttää tää odotus ja epätietoisuus! Miksei kehitetä sellaisia systeemejä, joissa ei tarttis odottaa? Vois vaan kävellä portista läpi ja matka alkaisi.

 

Mutta kun ei. Pitää odottaa. Ehkä kaikki ei vaan ole vielä valmista siellä toisella puolella. Taas hymyilet. Ärsyttää tollanen myhäily. Vai pitäiskö mun luottaa, että tiedät?

Mainosta joka tavulla

Ei voi kuin ihmetellä sitä luovuuden määrää ja lentoa, millä erilaisia asioita nykyään mainostetaan. Tai onhan sitä ennenkin osattu. Mutta, että ihan tavallisia kebab-annoksiakin mainostetaan tai niihin liitetään kulttuuria ja taidetta, tarkemmin sanottuna kirjallisuutta. No ihmiset tykkää ruumiin ravinnon lisäksi myös hengen ravinnosta.

Että taas se samainen Turun kauppahalli, tuo ehtymätön hyvän ruuan, myyntiponnistelujen ja niistä tehtyjen havaintojen kehto. Tässä yhteydessä täytyy muuten sanoa, että Michel Monroen Dead Jail Or Rock N Roll on hyvä biisi! Mutta asiaan. Näyttää nimittäin siltä, että kun ostat kebabia, saat kaupan päälle runon! Eikä mitä tahansa runoa, vaan lohkope-runon. Olisko se sitten jotain itämaista? En tiedä. Googlekaan ei kerro. Joka tapauksessa tarjolla on siis kebab lohkope-runoilla.

Eväät

 

Mitä on jääkaapissa ja muissa hyllyissä, sitä syödään nyt. On turha haikailla muuta. Nuo eväät riittävät. Saavat luvan riittää. Ne ovat niille paikoilleen tipahtaneet ja odottavat ottajaa. Joku viisas on ne kaupasta hakenut. Jos tarjolla on puolikas veriletturasia ja puolukkahilloa, miksi itkisin tortillojen perään?

Mitä on elämässä tekemistä, asioita, rahaa, ihmisiä juuri nyt, sen kanssa eletään. Niillä eväillä pärjätään tänään. Joku viisas on asiat siihen malliin järkännyt ja nähnyt jopa kivaksi. Miksi itkisin asioiden perään, joihin en voi vaikuttaa vaikka kuinka yritän? Tai ainakaan jatkuvasti. Tai ainakaan juuri nyt? Kun paistamista odottaa hän, joka ennen kiersi sian…

Tapas-kulttuurin puolesta

 

Onhan se nykyään hienoa, kun kaikenlaista ruokaa eri puolilta maailmaa on saatavissa kaupoista. Mexicolaista tacoa, kiinalaista hapanimelää, japanista sushia ja vaikka ruotsalaista silliä. Ja jos mikään näistä ei natsaa, voit loihtia kenties espanjalaista tapas-palaa illan pimetessä. Mitä nyt kaapista sattuu löytymään. Aina pienellä vaivalla ja ideoinnilla jotain eri makua pääsee maistamaan.

Tänäänkin töistä tullessa oli hienoa kun sai ensin suuhunsa israelilaisen mandariinin, hetken päästä siitä Forssan perunasalaatin jämät ja aidon Wilhelm-makkaran suoraan uunista.

Mitähän hyvää ja terveellistä ilta vielä tuokaan?

Tässä on ihan koukussa tapas-ruokaan!

 

En taida enää mennä uimahalliin Turussa

- Tais loppua mulla sitten käyminen turkulaisissa uimahalleissa, totesi Gösta kaverilleen ruokatunnilla.

- Ai miten niin? Sehän on ollu sulle vuosikausia ihan ykkösjuttuja talvella. Varsinkin Impivaara.

- Joo, mut nyt se touhu on menny ihan mahdottomaks. Lehdessä vaan luki sellasta. Ei oo enää kovin yksityisyyttä kunnioittavaa, kun niiltä hihhuleilta ei saa olla edes uimahallissa rauhassa. Just kun oot kaikkista alastomimmassa tilassa, niin sit ne hyökkää. Et siellä voidaan kuulemma käännyttää suihkuun.

Lihatiskillä

 

- Siis se vaan tekee mieli sanoa teidän iloisen palvelun ja ammattitaitoisen tekemisen lihatiskin vakioasiakkaana sekä hyvien pihvien ystävänä, että teillä on täällä kyllä ihan sikahyvää nautaa!

Lainaa tarpeiden mukaan

Kohtaamme päivittäin erilaisia mainoksia, sanontoja, puhetta, joiden viesti jää hyvin epäselväksi tai, joista jää hyvin hämmentynyt olo. Kuitenkin niiden perusteella pitäisi tehdä jotain. Niin kuin tuo lainaaminen tarpeiden mukaan.

Kuka lainaa? Siis lainaako joku minulta tarpeidensa mukaan vai saanko minä lainata häneltä jotain tarpeideni mukaan. Kuulostaa hyvin erikoiselta ja usein rahalainaa ollaan tarjoamassa juuri tarpeiden mukaan. Sitä jää kysymään, millä keinolla arvioidaan tarpeen määrä ja erityisesti sen arvo ja vastaavuus lainamäärään euroissa? Onko tarve iso vai pieni?

Ja joskus tilanteet ovat vaan niin nopeita, ettei tarvetta millään ehdi arvioida. Se meni jo. Viime viikollakin todistin seuraavaa keskustelua Turun kauppahallissa:

- Moi, mikä kesti?

- No, kävin tuolla vaan vähän tarpeilla.

 

Ei ole helppoa olla pankkiiri.

Tarvitsemme uusia innovaatioita

 

Luulemme, että maailmamme on valmis. Ei se mitään valmis ole! On paljon vielä tekemistä eli tuunattavaa sulle ja mulle. Vähän niinku yhteistyössä, joka sekään ei usein suju ilman konsulttia. Ohessa vaikka kolme arjen esimerkkiä:

Sipsipussi, jossa pohjalla olevat sipsit myös ehjiä.

Novosan pisuaari on täysin vedetön. Se säästää keskimäärin 100 000 litraa puhdasta juomavettä vuodessa. Jatkossa laitetta voisi kehittää siten, että se tekisi myös kusesta lähteen raikasta juomavettä. Näin meillä olisi käsissämme ehkä 200 000 litraa virkistävää vettä vuodessa?

Nykyään yleisten passiivitalojen lisäksi myös aktiivitaloja, sillä on monia ihmisiä, jotka kaipaavat tekemistä istumisen ja olemisen sijaan.

Näitä ideoita saa jakaa. Sillä vain jaettu idea on levinnyt.

Kiitti siitä lahjasta

 

- No niin pikku-Piia. Nyt kun sä oot jo viisivuotias, saat vihdoin lahjaksi tällaisen kännykän, joka melkein kaikilla sun kavereilla jo onkin. Tai eihän tää mikään kännykkä ole, vaan iPhone. Mutta senhän sä jo tiedätkin. Joka tapauksessa nyt sun ei tarvii koskaan enää puhua kenellekään mitään, eikä leikkiä varsinkaan niitä typeriä ulkoleikkejä, jossa kastuu ja kurastuu. Ja voi käydä todella pahasti vaikka pulkkamäessä. Ja tähänhän voi ladata sellaisen pulkkamäki-apsin, joten ihan samaa voi tehdä turvallisesti kotisohvalta. Tai muualta, kun se kotisohva voi olla vähän varattu aina, kun me muutkin halutaan somettaa just sieltä. Ihan niinku niissä mainoksissakin sanotaan, että kotisohvalta vaan kaikki hoidetaan. Joo. Parin tunnin päästä on sitte iltapala, mutta mä laitan siitä sitten viestin sulle sinne yläkertaan.

- Kiitti.

Kun on aineet

Ei lähtenyt liesituulettimen rasvatahrat ihanalla vaaleanpunaisella Alppikukan nesteellä, joka oli vielä 99% biohajoava. Sen sijaan vanhalla kunnon Mänty-Tolulla lähti heti. Ei tarvinnut kuin tuoda rätissä tippa Tolua liesituulettimen lähelle, niin jo haistoi se ystävän ja rasva hävisi.

 

Näin on myös meidän elämässä. Kuinka paljon sitä yrittää hinkata ja säätää, mutta ei vaan onnistu. Väärä menetelmä, väärä hetki, väärä työväline, väärä paikka. Ja sitten, yhtäkkiä: naps. Näinhän sitä ainakin toivoisi.

Treenipäiväkirja

 

Jokainen vähänkin enemmän tosissaan urheilua harrastava alkaa jossain vaiheessa miettiä treenipäiväkirjan pitämistä. Sen avullahan voi seurata kehitystä ja puuttua vaikka ongelmallisiin kohtiin, seurata ruokavaliota, harjoitusmääriä, lepoaikoja, jotka ovatkin todella tärkeitä. Huom! Millainen on sitten hyvä treenipäiväkirja?

 

Sanoisin, että sellainen joka on helppo kuljettaa mukana, sähköisessä muodossa tai perinteinen paperinen. Ehkä ei kuitenkaan liian iso ja kovakantinen, joka ei mahdu kassiin. Mustavalkoinen vois olla hyvä, ainakin miehille. Kattoo nyt. Ite en oo enää vuosiin pitänyt.

Eläkkeellä yrittäjäksi

 

Koistinen on miettinyt sitä, että alkaisi eläkkeellä yrittäjäksi. Niinhän monet nykyään tekevät. Ollaan sen varsinaisen uran jälkeen vielä hyvässä kunnossa ja halutaan tehdä ehkä jotain aivan muuta. Toteuttaa unelmia. Mutta taitaa olla kylmä tosiasia, että tällä eläkkeellä ei vain aleta yrittäjäksi. Eläke on ihan hyvä, mutta yrittäjyyttä ajatellen saman summan pitäisi tulla tilille ainakin kaksi kertaa kuussa.

Eräs b-alkuinen ravintola Turussa

 

Sen enempää kehumatta ja nostamatta jotain yksittäistä ravintolaa esiin muiden ohi, totean vain, että Blankossa on lounasaikaan kohdillaan:

 

1.      Sijainti jokirannassa ja sillan kupeessa. Ehkä Turun paras.

 

2.      Lounasmenun monipuolisuus, vaihtelevuus ja hintataso

 

3.      Ruuan maukkaus, määrä ja esillepano

 

4.      Tunnelma, sisustus ja pöytien sijoittelu

 

5.      Musiikki

 

6.      Palvelun ystävällisyys ja nopeus

 

7.      Jälkiruoka ja kahvin maku

 

Jos jotain kehitettävää haluaa hakea niin ehkä se, että tähän asti olen maksanut kaikki lounaat itse.

Vinkkejä arjen helpompaan sujumiseen

 

Arjessa on monenlaisia haasteita. Oikeilla vinkeillä ja kanssakulkijain ohjeilla elämä on helpompaa. Miksi keksiä pyörää uudelleen, jos joku toinen on jo oivaltanut jotain olennaista? Rutiinit tuovat turvallisuutta ja jättävät aikaa muuhun. Nytkin on ilo esitellä yksi tärkeä arkivinkki, joka pitää sinut raikkaana ja toimintakykyisenä:

”Älä koskaan mene vessaan varmistumatta ensin vessapaperin riittävyydestä.”

Ja hallitus taas asialla

Tässä on saanut kohta vuoden verran tottua siihen, että koko ajan jotain kiristetään ja jostain viedään. On yhteiskuntasopimusta ja pakkolakia. Määrärahoja leikataan, hintoja nostetaan, jopa sakkoja nostetaan! Uusimpana uutuutena nyt sitten sekin, että verojen kiertäminen vaikeutuu! Että näin.

Sulle sukeltaisin...

Kyllä nimenomaan sinun kanssasi lähtisin järvelle.

Ja istuisin siihen keskipenkille viereesi. Ja voitais siinä sitten mm. yrittää yhdessä soutaa.

Sulle sukeltaisin helmen valkean vaikka Aura-joesta. Siihen tosin saattaisi mennä hieman aikaa. Mutta voisit odotellessa syödä niitä eväitä, jotka olisin sulle tehnyt. Olisko CafeArt-mainen Bengtskärin leipä mitään?

Se järvi, josta matkalle oltais lähdetty, olis siellä vähän kauempana Aura-joen yläjuoksulla jossain. Ja Halistenkoskihan siinä olis se vähän vaikeampi rasti, kun ei meidän vene millään, edes rakkaudella, mahdu kalaväylistä läpi. Pitäis kantaa ohi kosken. Sen tekisin vuoksesi. Ja ihan yksin.

Eli tällanen järvimatka. Lähtisitkö?

Veitsenterävä

- Niilohan on sellanen veitsenterävä kaveri. Aina joku mielipide valmiina ja analyysia tulee kyllä sellasella tarkkuudella, että..

- Ai? Ootsä tosissas? Kun musta se on just päinvastoin. Jos meidän tiimistä pitäis joku pösilö nimetä, niin kyllähän se on Niilo. En tajua, miten se on yleensä päässy näihin hommiin. Ei ihan kartalla ole hän. Tekee kyllä ok, kun antaa hommia, mutta parasta on silloin kun on hiljaa.

- No joo. Tarkoitinkin sellaista karaten tai krav magan taipuisaa kumista harjoittelupuukkoa…

Naapuri

Se on yhteistä suomalaisella ja venäläisellä, että kumpikin on hiljaa saunassa. Poikkeuksena tässäkin suomenruotsalaiset.

Kotouttaminen

- No niin, aloitetaan! Eli mun nimi on Milla ja tervetuloa tänne työväenopiston kirjoittajakurssille, jossa tällä viikolla pureudumme synonyymeihin käyttäen apuna substantiiveja ja verbejä. Ja erityisesti tervetuloa Tero tänne meidän naisten joukkoon! Ilo saada myös miehistä näkökulmaa näihin teksteihin!

- Joo.

- Ihan alkuun tarjoilen teille joitakin sanapareja, voitte sitten jatkaa niistä:

Koti – kotouttaminen

Hima – himauttaminen

Hemma - hemmauttaminen

Pesä - pesäyttäminen

Mutsin ja faijan luona - vituttaminen

Eli tähän tapaan… Joo, Tero ole hyvä?

Ja mikä tätäkin nyt vaivaa?

 

Nyt kyllä vituttaa!, toteaa Mikael vaimolleen aamulla. Just eilen ostettu ja kerran kokeiltu uusi hieno kauko-ohjattava, älykäs ja hyvää kahvia tekevä Capsulo-kone ei toimi. Painat nappia, säädät, boottaat. Ei mitään! Pitikö se vanha Moccamasterkin heittää pois.

Myöhemmin lauantai-iltapäivällä kaupungilla kahvilla Mikael sitten klikkaa kännykällä saunan päälle. Jes! Kahden tunnin päästä lämpimässä saunassa, josta kivat näkymät merenlahdelle. Aina hieno paikka rentoutua.

Tullaan kotiin. Sauna ei päällä! Wtf? Virran pitäis tulla.. Olisko vastus.. Kaiken pitäis kyllä olla kunnossa. Ei voi olla totta! Eikä huoltoon saa nyt enää yhteyttä. Se siitä.

Samaan aikaan naapurissa perheen hakkeripoika naureskelee läppärin kelmeässä valossa ja sulkee juuri konetta...

Opimme kieliä

On hauskaa ja antoisaa, kun voi oppia ihan uutta kieltä. Kielen avulla pääsee sisään kulttuuriin. Kieli avaa näkymiä ihmisiin ja ilmiöihin. Toisen kielen osaaminen lisää hallinnan tunnetta.

On todettu, että perjantai-iltapäivällä olemme usein luovassa tilassa, uudelle avoimia ja vastaanottavaisia. Perjantai on siksi hyvä päivä oppia vaikka uutta kieltä. Tässä alkuun:

Kabul! – Katso pullaa!

India – Diassa

Berlin – Se munkki

Canada? – Osaako Ada?

United States – Uni-Ted väittää

 

Vähän tässä mietitty, että tuleeko tästä joskus myös virtuaalinen opiskeluversio, jossa mukana myös ääntäminen, mutta toistaiseksi tyydymme perinteiseen kirjalliseen oppimiseen netissä. Jokainen voi tubettaa halujensa mukaan.

Syy pysähtyä

 

Enhän mä nyt sen takia pysähtynyt suojatien eteen ja antanut niiden maahanmuuttajien kävellä rauhassa tien yli, että olisin ollut erityisen ystävällinen. Vaan siksi, että pelkäsin suomalaisena rangaistusta. Ei kovin hyvin käy, jos ajaa kenen tahansa päälle suojatiellä. Eli that’s why.

 

 

Ihanat hiukset

- Miten sun hiukset on aina noin paksut ja kiiltävät?!

- No ei ne aina ookaan. Nehän nyt stailattiin ihan vaan tätä tv-mainosta varten. Et vähän samaan tapaan kuin hampurilaiset ei koskaan oikeasti näytä samalta kuin mainoksissa. Ja kai tätä videotakin on jotenkin käsitelty.

- Niin joo. Mut kannattaisko mun silti ostaa tota shampoota?

 

- No voit sä harkita. Tää on kyllä ihan sikakallista. Samat ainesosat on siinä Tokmannin tuotteessa.

Tärkeintä on politiikka

Tärkeintä on itse politiikka ja halu edistää yhteistä hyvää, ei vaalikannatus.

Tärkeintä on musiikki ja sen tekemisen ilo, ei listasijoitus ja raha.

Tärkeintä on kirjoittaa hyvä kirja ja tyhjentää itsensä paperille, ei joulumyynti.

 

Tärkeintä on keksiä hauskoja juttuja ja heittää niitä vaikka blogiin, ei se miten blogi sijoittuu jossain Top 10 –listalla. Tai, niin no. Jos saa valita, niin mieluummin Top 10, kuin Top 100 –lista…

Kiusaaminen on väärin

On niin monenlaisia tapoja alistaa, sortaa ja lyödä toista. Henkisesti ja fyysisesti. Koulukiusaaminen on valitettavan yleistä ja jättää traumat pitkäksi ajaksi. Työpaikoilla on omat pelinsä, omat sankarinsa ja syntipukkinsa. On niitä, joiden päälle aina vieritetään syy ongelmista. On vähättelyä, ohittamista ja haukkumista. Työpaikkakiusaaminen satuttaa.

 

Melkein joka asiassa voidaan toista ihmistä kiusata. Yhtenä esimerkkinä otetaan vielä liikenne ja siellä tapahtuva kiusaaminen. Hyvällä kelillä, hyvällä tiellä ajetaan 100 km tunnissa tai no, vähän yli. Sitten yhtäkkiä joku lätkäsee 80 km/h nopeusrajoituksen. Miksi toinen aikuinen tekee tällaista toiselle aikuiselle? Kiusaaminen on aina väärin!

Netissä

Vaikka sitä joutuu heräämään ihan zika-aikaisin, niin onhan tänne aina kiva tulla. Säällä kuin säällä. No talvi nyt on vähän hankala. Mutta siitäkin selviää, kun on saanut sen aamukahvin ja syönyt mamman tekemän kunnon munakkaan. Kun ainahan täällä joku roikkuu netissä, sanoi kalastaja.

Ja kaikki on niin helppoo

 

"Ongelmat..”. Siihen asti ehti Gösta kuunnella Egotripin biisiä ennen ajamistaan sen Skodan perään. Ihan kivaa, et elämä sujuu kuin tanssi ja että teet kaiken ain laulain, mut ei näin. Ei tätä. Väärä biisi. Olisko sieltä tullu vaikka jotain jarrumiehen laulua? Breakman. I would like to have been a breakman… Longing for breaks and you..