perjantai 30. lokakuuta 2015

Hämähäkin halloween


Hämähäkki iso vessan lattialla.

Katso en tuota mieli kivalla.

Syntyy plani salanen.

Käteen rullasta paperin palanen.

Noin.

Hän kuoli sitten vessapaperin yliannostukseen.

torstai 29. lokakuuta 2015

Painonpudotusta


Haluatko näyttää paremmalta, näyttää siltä, että painosi on todella pudonnut ja kaksoisleuka kadonnut? Se onnistuu nyt ihanan helposti, edullisesti ja kestävin tuloksin. Mäkään en ensin uskonut, että se olisi mahdollista. Tuntui, että kyse on taas vaan jostain huijauksesta tai muoti-ilmiöstä, jota huomenna ei enää ole. Mutta ei. Tämä ei ole läppä. Voin vakuuttaa, että kyllä, tulokset todella jäävät, ne eivät tule takaisin. Miksi tehdä jotain sellaista, jonka vähän ajan päästä joutuu taas toistamaan? Miksei kerralla hoideta asiaa kuntoon? On aivan mahtava tunne, kun voi tehdä itsensä hyväksi jotain kestävää.

Kysyt, miten tämä on mahdollista? Se on. Se vaatii vain muutaman klikkauksen ja olet toinen – photoshoppaus! Kato tällä tavalla ja sä näytät kuvissa ihan erilaiselta!

Vitsit mitä seksiä


Kun googleen kirjoittaa sanan seksi, tulee noin 51,6 miljoonaa tulosta.
Kun sanan vitsi, tulee noin 592 000 tulosta. Mitä opimme tästä? Ei mitään?
Nyt ei huumori vaan paljon kiinnosta, kun olis tässä 100 kertaa parempaakin tekemistä!
Vai olisiko siinä muuten mitään tunnetta, että saisi näitä kahta sovitettua yhteen? Voihan se olla ihan hauskaakin – muistaakseni.

tiistai 27. lokakuuta 2015

Älä käytä näitä sanoja


 
Ei hyvä heilu, jos näitä käytät. Siivooja, roskakuski, vanhainkoti, uhka, ongelma, kriittinen palaute, alainen, vapaaehtoinen. Se on vain väärin, sillä ne alistavat ja halventavat toista ihmistä. Sisältävät negatiivisen viestin. Me emme enää näitä käytä. Emmehän? Sillä hän on siistijä ja hän raaka-aineen kerääjä. Eihän kellään esimerkiksi mene roska, vaan raaka-aine silmään. Ikääntyneet taas asuvat kodeissa, joissa saa palveluntyyppistä hoitoa.

Emme tietenkään vastaavasti enää käytä alistuskonjunktioita: että, niin että, jotta, koska, kun, kunnes, jahka, jos, kunhan, vaikka ja tokko. Ei ole oikein, että joku lauseen puolikas on alisteinen jollekin toiselle. Niin, että jahka tämän opimme, kunnes tokko tulee ja tukistaa.

maanantai 26. lokakuuta 2015

ATK:sta


Ennen puhuttiin ATK:sta, nythän siitä ei ole paljon jäljellä – pelkkä T, sillä nykyäänhän kyse on TVT:sta. Edelleen kyse on tiedosta, mutta sitä ei enää käsitellä automaattisesti, vaan siihen on tullut mukaan joku hiton viestintä, joka ei olekaan sitten enää niin helppoa. Sen hoitaminen on kaukana automaattisuudesta. Useinhan se on niin pojat ja tytöt, että viestit ei vaan kulje! Edelleen moni kyllä odottaa, että tietoa saisi automaattisesti, mutta kun ei. Jengi ei vaan halua tai ehdi kertoa. Tätä mieltä oli Koistinen työmaaparakin aamukahvipöydässä, johon Pena totesikin, että puhut vähän mutta asiaa.

lauantai 24. lokakuuta 2015

Jos syöt, niin...


Lauantai. Gösta taas pitkästä aikaa yhden tyttärensä kanssa kahvilla. Molemmille kahvit ja M Bakeryn se musta Turku-leivos. Kiitos ja vapaa pöytäkin löytyy siitä pylvään vierestä Kauppahallissa. Istutaan alas. Klick! Ja vielä kerran ja vielä pari minuuttiakin, klick! Wtf, miettii Gösta. Eiks me voitais tässä jo ihan vaan vaikka puhua, kun ei niin kovin usein tavata?

- Niin toi sun kahvihan tossa jäähtyy…

- So? Kai mä nyt ensin kuvaan tän mun annoksen? Ei kai kukaan nyt nykyaikana niin hullu ole, että alkaa syödä ja juoda, kun istuu pöytään, tai puhua? Totta kai mä otan kuvat ensin läheltä, sitten kaukaa, semi-läheltä, ylhäältä ja alhaalta. Haloo, mitä sä kuvittelet?

- Niin, joo.

perjantai 23. lokakuuta 2015

Banaani muka


 
Nyt hatuttaa Göstaa ja rankasti. Nyt on pakko saada ottaa kantaa, ilmaista oma mielipide, sanoa miten asiat oikeasti on. Näin ei voi enää jatkua, koko toimintaympäristöhän on ihan sumea. Jengillä ihan pallo hukassa. Levitetään mitä tahansa tietoa. Nyt on saatava oikea ymmärrys perille ja minultahan se sitten lähtee! Nimittäin:

Jos banaani on marja,

niin minä olen Arja!

Ja tää on mun mielipide ja se on oikea.

torstai 22. lokakuuta 2015

Go, man!


- Go West, young man!

- Go East, Gunman!

- Go South with women, man!

- Go…

- Miks hitossa mä joudun aina sinne missä on kylmä!?

keskiviikko 21. lokakuuta 2015

Talouselämä härskinä


Arvostetussa talouslehdessämme on välillä yhtäkkiä paparazzimaisia piirteitä. Olutjutun yhteydessä heitetään mm. ihan pokerina, ohimennen ja kai huumorilla, että Miller panee Peronia. Mistä ne sen tietää ja onko kyse edes miehistä vai naisista?

sunnuntai 18. lokakuuta 2015

Seuraa


- Terve, mitä mies?

- Jaan seuraa. Kahdelle.

- Tä?

- Eiku, netistä tuli vaan sellainen ilmoitus tai kehoitus, että: 2 seuraa-
jaa. Ajattelin, että kai se sitten tarkoittaa kahta ihmistä, eikä vaikka kahden lätkäseuran jakamista. Tai mist mää tierän.

lauantai 17. lokakuuta 2015

Cheek


Kova sana ennen,

Black Horse, Mennen.

Iik!

Nyt on Cheek.

Voiko naista ymmärtää?


Gösta odottaa uutta naisystäväänsä kadunkulmassa. Ei tullut tasalta, eikä kymmentä yli. Taas sitä saa odottaa. Viisitoista yli, no nyt sieltä saapuu hän. Kauniina ja iloisena.

- Mikä kesti kulta? Mä tulen yleensä sua aikasemmin.

- Tiedetään! Parkkipaikka ei löytynyt, rengas puhkesi ja pyörryin liukuportaissa. Siinä muutama kertaselitys.

Voiko naista ymmärtää? kysyi Gösta itseltään. Voi. Tiettyyn rajaan asti. Sitten sanotaan ihan nätisti, reippaasti ja harkiten: nyt vittu mulle riittää! Tai tekis mieli sanoa, muttei aina tule sanottua yhtään mitään. Yhteiskuntarauhan ja harmoonisen yhteiselon takia tulee yleensä vain joustettua, nieltyä ja suvaittua milloin minkäkinlaista käytöstä ja ylikävelyä. Oma tunne ja toive jää sanomatta. Nykyään asiassa on jo pientä edistystä. Ehkä naisella on samoin häntä kohtaan? Nielee ja pitää itsellään myös tunnepuolen asioita. Mikä siinä on niin vaikeaa? Oman tunteen sanomisessa. Olisko se pelko siitä, että jos sanon oikeasti mitä ajattelen ja tunnen, niin toinen loukkaantuu ja sitten koko tää rakennus romahtaa? Se ei enää rakasta mua ja sanoo sitten näkemiin. Mutta onko se kaikki rakentaminen sitten ollut vaivan väärti, jos riita lopulta hajoittaa kaiken? Mitä jos kunnon riita toisikin meitä enemmän yhteen?

Koko syksynä työkiireiden keskellä ei ole tullut näitä asioita paljon kelattua, mutta nyt joulun alla välillä pulpahtaa. Tähänkö ne on mun edellisetkin suhteet kaatuneet? Vaikeuteen paljastaa sisintä, sanoa mikä painaa? Toisaalta kun ei saa sanottua negatiivista, ei kai se positiivinenkaan sieltä sitten nouse? Se voi kyllä nousta ja nouseekin tanakasti.

perjantai 16. lokakuuta 2015

Maahanmuuttaja


 
- Sait sitten uudet naapurit.

- Joo, vaikken ole niitä kertaakaan nähnyt. Tän miehen kerran vilaukselta. Ehkä se asuu yksin? Osti ton tyhjän tontin viime vuonna ja rakensi koko kesän ja alkusyksyn. Kävi jos jonkinlaista ukkoa ja konetta. Maata kaivettiin oikein urakalla ja kärrättiin kuorma-autokaupalla pois.

- Ja rakennettiin vaan toi pieni autotalli?

- No niin! Hirveä hulabaloo ja mäiske ja pelkkä autotalli. Tontilla edelleen samat puut ja pensaat. Nythän siellä ei enää tehdä mitään, mutta auto on useimmiten tallissa. Että kai joku on jossain. Olen jo alkanut epäillä, että..

- Niin, se taisi olla sellainen maahanmuuttaja.

torstai 15. lokakuuta 2015

Suu puhtaaksi


Puolet Suomen miehistä ei ole kilttejä. He eivät noudata sitä äidin ja hammaslääkärin neuvoa – aamuin illoin. On tapauksia, että hammasharja ja hampaat eivät kohtaa koko viikonlopunkaan aikana. Eikä tässä edes ole alkoholilla tai sen puutteella osuutta.

Näinä kovina aikoina tämän toisaalta ymmärtää. Hampaiden harjauksesta tulee kustannuksia. Ostat hammastahnaa, uuden harjan, sikakalliin sähköhammasharjan ja vielä kalliimpia harjaspäitä, eikä sähkölataaminenkaan mitään ilmaista ole. Vuosien varrella tästä tulee pitkä euro. Ehkä Suomesta Kreikkaan asti.

Mutta on edullisempiakin tapoja huolehtia suun puhtaudesta. Sen voi puhua puhtaaksi! Kielessähän on bakteerikerros, josta osa lähtee harjaamalla, jos siihen viitsii aikaa ja rahaa tuhlata, mutta loput siis puhumalla. Puhumisessa tärkeää on suun aukaiseminen ja kielen käyttäminen riittävästi ulkona. Kieli saa ilmaa. Välillä suu on enemmän välillä vähemmän auki. Tärkeää on monipuolisuus, ei käytetä vain yhtä sanaa. Mutta tämä kaikki on siis ilmaista, yleensä. Sanojen monipuolisuus voi tuoda myös kustannuksia. Silti, ota riski ja kokeile jo huomenna!

keskiviikko 14. lokakuuta 2015

Mielenosoitus ammattina



Gösta lupasi miettiä asiaa ja palata. Haluaisiko hän entisenä SUPO:n agenttina jakaa osaamistaan ja lähteä mukaan kehittämään uutta koulutustuotetta? Koistisella oli kyllä ihan hyvät perustelut ja ajatukset. On totta, että nyt tarvitaan innovatiivisuutta ja uusia liiketoimintamalleja. Mitä trendejä on? Mikä toiminnan alue on kasvussa? Missä on tarvetta? Koistisen mukaan eräs vahvasti nousussa oleva toimintasegmentti on mielenosoitukset. Sillä sektorilla olisi varmasti koulutustarvetta. Nytkin toki järjestetään koulutusta, mutta se on ei-niin-virallista.

Miten järjestän mielenosoituksen? Päivän seminaari. Mielellään jossain vähän epämääräisemmässä hotellissa. Aiheita voisi olla: Mielenosoituksen tavoite, äänentoisto, varusteet ja plakaatit, poliisin kohtaaminen, vastamielenosoituksen kontaktointi, videointi, markkinointi ennen ja jälkeen, pukeutuminen sekä SOME, meili ja mieli.

Tai sitten ihan kunnon koulutus valtion rahalla. Mielenosoittajan ammattitutkinto. Näyttötutkintona. Koistinen oli kehitellyt jo asiaa pidemmälle. Peruskurssi keskittyisi mielenilmaisuun ja vasta erikoistutkinnossa mentäisiin asiaan eli mielenosoittamiseen, jossa tää ilmaus siis osoitetaan. Erikoistumisopinnoissa voit edelleen valita väkivaltaisen tai väkivallattoman linjan. Väkivaltalinjan näytöt annetaan useimmiten iltaisin ja yöaikaan, joten tämä vaatii myös tutkinnon arvioitsijoilta hieman enemmän. Yksi ehdottomasti mukaan otettava oppiaihe on mielenosoittaja ja päihteet. Yhteen lähiopetuspäivään pitäisi saada mahtumaan plakaattien teko sekä selvänä että tinassa. Tässä kuten kaikessa muussakin on haasteena saada tälle monimuotokoulutukselle päteviä opettajia.

Tutkinnon vaatetusvaatimukset on haastava osio. On luultavaa, että tutkinnon perusteisiin tullaan kirjaamaan mielenosoittajan vaatevaatimukseksi ihan vain perinteinen kommandopipo, jonka saa myös silmille sekä muuten tumma vaatetus.  Suomessa uudempaa kokovalkoista vaatetusta ei tultane alkuvaiheessa vaatimaan.

tiistai 13. lokakuuta 2015

Kaikki käy



Painotamme tässä yhdessä Göstan kanssa, ettei seuraava mitenkään liity hänen elämäänsä, mutta asia otetaan kuitenkin nyt puheeksi, sen tärkeyden vuoksi. Kyse on käymisestä.

Jos sä oot ravihevonen, sun käsketään välillä käydä. Jos oot Kela-asiakas, sä käyt siellä. Jos sulla on nainen jossain, sä käyt välillä sielläkin. Jos sulla on jano, sä käyt välillä katsomassa onko poika jo käynyt. Mutta jos oot netissä, sä käyt sivustoilla. Ja juuri nyt on niin käynyt! Täälläpäin on nimittäin ollut yli 100 käyntiä perjantaista lähtien.

Tän juhlahumun keskellä on hienoa tietää, että Teidän lisäksenne ehkä muutama robottikin käy lukemassa tätä blogia. Se tuo turvallisuutta ja tunnetta, että joku välittää. Jossain joku miljoonia dollareita maksanut älykäs ja sivistynyt bottiolento tekee niin hienon eleen, että käväisee tässä pikku pikku koneessa katsomassa, että kaikki on hyvin. No, kaikki ei välttämättä ole aina niin hyvin, mutta hän saa siitäkin tiedon. Käymisiin!

sunnuntai 11. lokakuuta 2015

Autolla


Lintu – lintunen.

Auto – autonen.

Lintuseksi pieni.

Autoseksi iso. Vai olisko se, että autoseksiä paljon?

Joskus Göstalla esiintyy tätä säkeiden rimmausvaikeutta. Mutta toisaalta, who cares?

Näin on



Elämä on satsuman kauppaa, sanoi hedelmäkauppias.

Naisen kynnet


Jälleen yksi lauantaiaamu yksin kotona. Kahvi tippuu, räystäs tippuu ja yllättäen myös TPS tippuu Liigassa. Hitto! Tähän on saanut tottua. Gösta selailee netin uutisia. Mitäs suhde-palstalla on? ”Miehet kiinnittävät ihan alkuvaiheessa huomiota naisen kynsiin.” No, sitähän miekii. Mistä lie johtuu? Jotta voisimme arvioida, miten niillä tullaan raapimaan ja kuinka syvältä? Vai, jotta voisi arvioida miten hyvin niillä sormilla tullaan silittämään?

lauantai 10. lokakuuta 2015

Aleksis


Hyvää Aleksis-kiven päivää kaikille! Tästä muistuu mieleen Göstan lapsuus, kun hän kerran seisoi Helsingin rautatientorilla ja katseli Aleksiksen patsasta. Kyllä, se oli tehty selvästi kivestä. Se oli se Aleksis-kivi, josta koulussa kerrottiin.

perjantai 9. lokakuuta 2015

Laajakaista


- Gösta Vähäkulma.

- Morjens Gösta! Laajakaistapalveluista Make täällä.

- (?) Öö, tunnetaaks me?

- No, sun nimi on tuttu kun oot meidän asiakas. (Sä oot täällä soittolistoilla ja mä esiinnyn tällä tavalla rehvakkaan amerikkalaisesti kaikille, koska meidän se yks mainoskin on tehty USA:ssa. Se jossa valehdellaan, että kaikki on maailman halvinta). Päätin rimpauttaa (täältä meidän avokonttorilta, josta on helvetin huono kuuluvuus muuten) ja ajattelin, että voitais jutella.

- No se nyt on vähän siinä ja siinä voidaanko jutella, kun katsos Make sun nimi ei sano mulle yhtään mitään. Sä et varsinaisesti ole mun kaveri.

- Joo, ymmärrän ja toi on hyvin tärkeä asia. Hienoa, että sä otit ton esille. Mehän tahdotaan tarjota kaikille meidän asiakkaille aina parasta. Ja nyt oliskin tässä erittäin hyvä tuote, josta lähdin kontaktoi..

- Niin susta on hienoa, että mä otin esille tän meidän kaveruuden Make? Mutta kun mä en Make nyt etsi uusia kavereita, enkä varsinkaan puhelimen kautta enkä sellaisia, joilla on jokin hintalappu. Mä en tässä asiassa kulje niin laajaa kaistaa.

- Aivan ja meidän uudessa viihdepaketissa myös tämä nimenomainen asia otetaan huomioon. Sä voit tallentaa, äänittää, nauhoittaa ja purkittaa. Kaikki samassa boxissa. Jos vertaa entiseen, niin tämähän on todella paljon enemmän ja halvempi ratkaisu.

- Toinen asia kaveruuteen liittyen on se, että kaverit sinuttelee. Missä vaiheessa me sovittiin, että mä oon sulle sä?

- No nyt, jos sä tai siis te tarvitsette..

- Mutta kun en tarvitse. Mulle riittää entinen. Sekä laatu että hinta. Nyt me tehdään Make näin. Sä alat lopettelee puhelua tännepäin, vedät mun nimen yli listalta ja kirjoitat siihen viereen: kaikki ok, asiakkaalla tilanne hallussa. Ei enää soittoja.

- Voiko tuosta ymmärtää..?

- Voi. Kiitos kuulemiin.

Mehu loppui


Alussa oli suodatinkangas, kuokkavieraat ja Juissi-mehu.
Lopussa ei ollut enää mehua. Kuokkavieraat joivat myös sen.

Kusetusta




”Et kai sä kuseta mua nyt?” sanoi koira isännälleen, kun tämä vei aluksi ulkoilusta ilahtuneen piskinsä sateella ihan toista ja paljon lyhyempää reittiä kuin ennen.

Miksi sama asia on toiselle tehtynä oikein, toiselle tehtynä taas väärin? Koiran kusetus on jees ja velvollisuus, mutta ihmiset siitä taas ei useinkaan tykkää. ”Koin että se oli mun velvollisuus”. Sitä on vaan niin vaikea sanoa jollekin ihmiselle tapahtuman jälkeen.